Niemenpellon talli

Niemenpellon Talli

Niemenpellon talli

Pieniä poneja pienille ratsastajille

Niemenpellon talli

Luotettavia suomenhevosia

Niemenpellon talli

Ratsastustunteja aikuisille

Niemenpellon talli

Tervetuloa tutustumaan talliimme

Tallimme on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli ja meiltä löydät laadukkaat ja turvalliset puitteet ratsastusharrastukseen.

Tallimme sijaitsee aivan Mikkelin kupeessa, vain 7km torilta, kauniissa maalaismaisemassa Saimaan rannalla.
Tarjoamme ratsastusta monessa eri lajissa, niin lapsille kuin aikuisillekin.
Tallilla on maneesi, uusi iso talli tuntihevosille, iso ulkokenttä ja hienot maastot myös pitkille vaelluksille.
Koulutetut ammattilaiset vastaavat opetuksesta.

Hevoset on hyvin koulutettuja ja turvallisia. Ratsuiksi meiltä löytyy monenkokoisia, pikkuponista isoon hevoseen.
Pidämme hevosten tuntimäärät pieninä, joten saat allesi aina hyväkuntoisen ja levänneen ratsun.
Pääset myös hoitamaan hevostasi, sillä hevoset eivät mene useita tunteja peräkkäin. Hevosten hyvinvointiin kuuluu myös paljon ulkoilua ja kesäisin isot laitumet.
Olemme panostaneet siihen, että pystymme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden monentyyppisille ratsastajille.
Meiltä löytyy muiden ratsujen lisäksi myös islanninhevosia, joiden rauhallinen luonne sopii hyvin myös opetustyöhön.
Teemme islanninhevosilla ja suomenhevosilla myös maastoretkiä ja vaelluksia.

Tallillamme on perinteisten tuntien lisäksi mahdollisuus kokeilla myös working equitationia, lännenratsastusta ja ratsastusjousiammuntaa.

Meille on helppo tulla, olet sitten tavoitteellinen ratsastaja tai haluat vain leppoisasti harrastaa.

Ryhmiä löytyy monenlaisia ja kuuntelemme mielellämme ratsastajien toiveita.
Tunnit voi kätevästi varata Hopoti-varauskalenterin kautta tai halutessaan perinteisesti soittaa.

Tervetuloa joukkoomme, jossa saat olla ihan oma itsesi!

Ajankohtaista

JOULUKALENTERI 2025

JOULUKALENTERI 2025

JOULUKALENTERI 2025
Tarina kertoo tontuista ja niiden joulun valmistelusta. Jokaisena päivänä tarina jatkuu jouluun saakka. Tervetuloa tonttujen matkaan.

Tallin tontut

Jouluaatto alkaa lähenemään. Tontut valmistelee matkaanlähtöä ja korvatunturilla on hirmuinen kiire.
Tähän tontut on tietysti tottuneet, sillä tätä on tehty joka joulukuu jo satoja vuosia.

Aamulla sataa räntää. Missäs se kiva jouluinen pikkupakkanen onkaan? Tuumaa joulutonttujen piällysmies.
Piällysmies on savolainen, jo melko iäkäs tonttu. Tontut ovat oikeasti ihan jokapuolelta suomea ja ne tarkastelevat lapsia ja yllätys yllätys! Myös vanhempia; ollaanko sitä pitkin vuotta oltu kilttejä.
Joulun alla tontut alkavat kokoontumaan korvatunturille ja tekemään raporttia siitä, miten missäkin perheessä on vuoden aikana mennyt.

Onko vanhemmat lukeneet Wilma-viestit? Ja onko lapset aiheuttaneet sinne Wilma viesteihin paljon kirjattavaa ja jos on, niin toivottavasti opettajan ranne on kipeänä niistä iloisista viesteistä.

Anni muisti sanoa kiitos, vaikka koulun ruoka ei sinä päivänä ollutkaan lempparia ja Eero auttoi kaveria löytämään hukatut hanskat hangesta, vaikka meinasi itse myöhästyä tunnilta.

Sillä Wilma-viestejä kirjoittavalla opettajallakin on oma perhe ja joulun valmistelu väsyttää opettajaakin. Väsyneenä tekisi mieli kirjoittaa, että taas Antti tönäisi Liljaa, mutta kirjatessa opettaja muistikin, että taisikin Lilja ensin nipistää Anttia. Kirjataankin, että lapsilla oli kinaa, asiat on keskusteltu läpi ja molemmat pyysivät anteeksi.

Joulun alla monella on tsemppi päällä. Äiti kolaa lunta ettei iskän tarvitse ja isä pesee pyykkiä, että äidin ei työpäivän päätteeksi tarvitse. Lapset kerää lelut leikkien jälkeen koreihinsa. Perheen teini tulee kotiin klo21 , eikä myöhästy yhtään. Puhelinkin melkein on välillä pois kädestä, yritys on ainakin kova. Mutta mitenkäs se koko vuosi menikään viime joulun jälkeen?

Tontut ovat siis kokoutuneet korvatunturille ja myös tekniikka on saapunut sinne. Enää ei onneksi tarvitse kantaa paksuja kirjoja, vaan kaikki tieto on kirjattu tietokoneella ja pistetty pilveen talteen ettei vaan tieto hukkaannu. Miettikääpäs onko joskus ollut tietokone tai puhelin vahtimatta?

Tontut käyttävät ihmisten laitteita ja niillä on ihan oma tonttupilvi, mistä tieto otetaan Korvatunturilla tarkasteltavaksi.

Tonttuja on monenkokoisia. On isoja, aikuisten ihmisten kokoisia tonttuja. Lasten kokoisia tonttuja ja vauvojen kokoisia tonttuja ja hyvin pikkuriikkisiä tonttuja, joita ei helposti huomaakaan, kun ne asunnoissa vipeltävät.

Suomessa asuu muitakin kuin joulutonttuja. Kaikki tontut ympäri suomea tekevät yhteistyötä, että joulutonttujen työmäärä ei olisi ihan mahdoton.

Tontut vartioivat pihapiiriä ja auttavat monissa tehtävissä, siivoamisessa ja eläinten ruokkimisissa.

Tonttuja on aina kohdeltu kunnioittavasti, niinkuin nykyäänkin.

Tontut asuvat erilaisissa rakennuksissa ja toki vuosisatojen aikana rakennuksetkin ovat muuttuneet, joten tontutkin ovat joutuneet menemään uudistusten virrassa.

Perinteiset tontut ovat:

Saunatonttu. Saunatontut ovat saaneet pitää asumuksensa, koska onneksi suomalaiset rakastavat saunomista. Sähkösaunat ovat vallanneet tieltään perinteiset puulla lämpiävät saunan kiukaat. Mutta tällä saunatontulla on tehtävänään huolehtia, että saunan puut on kuivia. Tänään talli-tonttu Ukko oli auttamassa Saunatonttua puiden kannossa.

Riihitonttu. Osa riihitontuista asuu vielä maataloissa riihessä, mutta kaupungissa ne ovat muuttaneet kauppoihin. Riihitontut vastaavat kaupoissa elintarvikeosastoista ja kurkkivat vähän kuinka montaa omenaa asiakas pyörittää ja hipelöi ja syökö lapset irtokarkkia suoraan laatikosta.

Myllytonttu on muuttanut leipomoihin. Myllytontut varmistaa, että taikina kohoaa ja jos leipuri unohtuu katsomaan kännykkää, kun pullat pitäisi ottaa uunista niin myllytontun nipistys on se, mikä välillä ihmeellisesti tuntuu nilkassa. Joissain talleissa ja muissa eläinsuojissa on vielä omat myllyt, joilla esim. litistetään kauraa hevosille ja muille eläimille jauhetaan viljasta jauhoa. Usein sikaloilla ja navetoissa on omat viljat ja myllyt niiden jauhamista varten. Myllytonttuja asuu siis myös samoissa paikoissa tallitontun ja navettatontun kanssa. Navettatontusta kerrotaankin sitten huomenna.

Navettatonttu on myös saanut pitää asuntonsa. Kaikille navettatontuille ei enää navetoita riitä niin on erikseen sikalatonttuja ja kanalatonttuja ja asuupa yksi tonttu joka kaupungissa eläinsuojeluyhdistyksen kissalassakin. Kissalatonttu varmistaa, että pakkasesta löytynyt kissa tottuu sisäkissan elämään ja tutustuu muihin kissalan kissoihin. Se myös kuiskii kissan korvaan,että muistathan pitää kynnet piilossa, kun kiva perhe tulee sinua katsomaan. Navettatonttu on nimeltään Piiku ja hän on Ukko-tontun ystävä siltä ajalta, kun tallilla oli myös kanoja.

Aittatonttu on myös aika hyvin saanut pitää asumuksensa, mutta osa aittatontuista asuu nykyään ihmisten työpaikoilla.
On sairaalatontut, tehdastontut ja koulutontut. Tontut ovatkin levittäytyneet maalta sinne minne ihmisetkin ovat siirtyneet ja tonttuja on jokapuolella, vaikka emme niitä näekään. Nykyään aittatontut auttaa työpaikoilla siirtäen hävinneitä tavaroita ihmisten näkyville. Yöllä siirtyy papereita tietokoneen näppäimistön viereen, Kadonnut nro 10 kiintoavain löytyy ensimmäisenä työkalupakin päältä, kun hallin oven aukaisee. Koulun kaapissa olikin lyyjykynä paketti, vaikka edellisenä päivänä opettaja etsi joka nurkan eikä löytynyt. Kun etsit jotain asiaa ja lopulta luovutat ja päätät etsiä seuraavana päivänä niin tonttuhan sen yöllä sinulle valmiiksi etsi. Näillä tontuilla ei käykään aika pitkäksi vaan öisin käy aikamoinen vipellys työpaikoilla.

Tallitonttu on onnellisessa asemassa, sillä talleja on jokaisessa kaupungissa ja kylissäkin . On ratsutalleja ja ravitalleja, hoitotalleja ja kotitalleja. Kaikissa näissä talleissa asuu tallitonttu, isommissa useampiakin. Kun luulit näkeväsi jonkun vilahtavat tai poni pomppasi eikä mitään syytä sille näy niin se saattoikin olla tallitonttu, joka siellä juoksi äkkiä piiloon katseilta.

Tämä joulutarina kertookin juuri näistä tallitontuista

Tallin tontuilla on kaikilla oma vastuualueensa ja omat hevoset ja ponit, joiden terveydestä ne pitävät huolta. Koska tallillamme on paljon hevosia,on myös paljon tonttuja, että kaikki asiat tulee hoidettua.

Tallin päätontut ovat:

Suomenhevosten oman tontun nimi on Ukko. Ukko-tontun tehtävä on pitää huolta ettei hevosia palele tai ettei niillä ole liian kuuma. Ne myös varoittavat liukkaista teistä ja kovasta tuulesta. Ukko onkin eräänlainen talonmies, joka vahtii, että hevosilla on hyvä olla, oli säätila mikä vaan. Samalla Ukko-tonttu on monessa mukana, kun tallin vanhimpana päätonttuna katsoo,että kaikki asiat hoituu ja auttaa sitten samalla muitakin tonttuja. Ukko tonttu onkin täällä jo esiintynyt monen tontun seurassa.

Shetlanninponien oma tonttu on nimeltään Hobgoblin. Sen sukujuuret on lähtöisin englannista ja esivanhemmat auttoivat siellä hevosten hoidossa, mm.harjaamalla hevosia.

Hobgoblin on luonteeltaan ahkera ja hyvin kohtelias tonttu. Se haluaa myös, että hänen seurassaan liikkuvat muut tontut ja ponit ja ihmiset käyttäytyvät kauniisti. Hobgoblinia suututtaa, jos säännöistä lipsutaan tai niskuroidaan tai poneja ei kunnioiteta. Suuttuessaan Hobgoblin voi piilotella tavaroita ja sotkea paikkoja sekä yllyttää poneja tekemään ihmisille kepposia.

Islanninhevosten tonttu on nimeltään Fylgja. Fylgja on haltija, joka ilmestyy hevosen muodossa kuuntelemaan muunmuassa ihmisten huolia ja auttamaan ihmisiä. Fylgjan harjaan voi upottaa sormet ja supattaa salaisuudet. Kun yö saapuu, muuttuu Fygja taas tontuksi.

Joulukuun 12.päivä ja esittelyssä puolalaisten hevosten suojelija, Slesian alueelta.
Chobołd on sleesianhevosten oma suojelija. Kun Dudek nousi Puolassa kuljetusauton kyytiin, otti Chobold kiinni Dudekin häntäjouhista ja kiipesi loimen alle piiloon.
Matka Suomeen tuntui pitkältä ja koppi pimeältä. Chobold mietti,minne hänen ystäväänsä viedään. Jokaisella hevosella on Puolassa oma suojelijahenki ja Chobold ei voinut laskea Dudek-hevosta yksin matkaan.

Kun Suomessa Dudek pääsi talliin, hyppäsi Chobold olkien sekaan piiloon ja lähti yöllä tarkastamaan tallia. Dudek sai lempinimen Duudi ja muutti kotia muutaman kerran ennenkuin saapui Niemenpeltoon. Chobold oppi Suomea ja varautui aina mukaan lähtöön, kun kuuli tallissa puheita muutosta.

Nyt Chobold on kuullut ettei Duudi enää muuta. Niemenpellon Tallista tuli Duudin oma koti. Chobold on myös tutustunut tallin muiden tonttujen ja haltijoiden kanssa, joita onkin tallissa melko kansainvälinen joukko.

Chobold kulkee aina siellä, missä Duudikin on. Se on mukana ratsastustunnilla, karsinassa, tarhassa ja laitumilla. Ihmiset ei Choboldia näe, ellei se satu näkymään peilissä nousevan kuun aikana. Silloin Choboldista voi myös ihminen nähdä vilauksen.

Tallimme on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli

Tallimme on Suomen Ratsastajainliiton jäsentalli

Suomen Ratsastajainliittolla, SRL:lla, on tietyt kriteerit hyväksymilleen jäsentalleille.
Jäsentallit tarjoavat monipuolisia ja laadukkaita hevosalan palveluja ja omaavat vahvan ammatillisen osaamisen liittyen hevosten hyvinvointiin,
turvalliseen toimintaan sekä laadukkaaseen asiakaspalveluun. Opettajilla, ohjaajilla sekä maastoretkien vetäjillä on hevosalan koulutus.

Tervetuloa tallillemme!

Niemenpellon Talli 30vuotta

Niemenpellon Talli 30vuotta

Niemenpellon Talli on toiminut jo 30vuotta. Juhlavuoden kunniaksi palautimme tallin alkuperäisen logon käyttöön.

Tallimme on siis jo toiminut todella kauan ja kehittänyt vuosien varrella kokoajan toimintaansa niin, että tänä päivänä tallin hevosmateriaali on monipuolista ja tilat maneesin ja uuden ratsutallin myötä tätä päivää.

Olemme kehittäneet kotisivumme laajaksi tietopaketiksi , josta hevosharrastajat löytävät tietoa useasta ratsastuksen lajista.

Tallillamme onkin tunteja ja kursseja mm. lajeissa ; Centered Riding, lännenratsastus, Working Equitation, ratsastusjousiammunta, vaellukset, ratsastajan oheisliikunta, heppajumppa, maastakäsittely,historiallinen ratsastus , hevostaidot ja kärryillä ajaminen.
Olemme halunneet tuoda ratsastuskoulun arkeen muutakin hevosmaailmaa kuin perinteiset koulu,-este -ja maastotunnit, vaikka niihin toimintamme perustuukin.

Siirryimme Mikkelissä ensimmäisenä sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöön ja se onkin tuonut asiakkaillemme helppoutta tuntien varaamiseen. Olemme aktiivisia myös somessa ja päivitämme instagramissa @niemenpellontalli_virallinen mm. #niemenpellontalli ja #tallinarkipyörii postauksia, joissa ihmiset pääsevät tutustumaan , mitä tallilla tehdään ratsastustuntien ulkopuolella. Kasvatamme hevosia ja poneja ja myös kasvatustoiminta tulee tätä kautta tutuksi.

Olemme panostaneet opettajien ja tallihenkilökunnan kouluttautumiseen ja pysyneet kehityksen harjalla.
Liityimme Suomen ratsastajainliiton jäsentalliksi vuosien varrella ja perustimme tallille oman ratsastusseuran
Mikkelin Urheilu Ratsastajat ry.

Jo hyvissäajoin mietimme myös yrityksemme hiilijalanjälkeä ja tallillamme on jo usean vuoden ajan ollut mm. aurinkopaneelit tuottamassa ekologista sähköä.

Meillä on harrastajaystävällinen ilmapiiri. Meillä voit harrastaa oli tasosi ratsastajana ihan aloittelija tai olet jo ratsastanut vuosia.
Kaikki ovat samanarvoisia harrastajia taustaan ja osaamiseen katsomatta.
Meillä pääsee hoitamaan ja touhuamaan hevosten kanssa kaikenlaista, auttamassa on henkilökunta ja mukavat hevostenhoitajat.

Olemme se talli ja paikka, jonne on helppo tulla- juuri sellaisena kuin olet!